28.9.2013

Savustin kalaa


Kuin salama kirkkaalta taivaalta iski himo eilen, pakottava tarve saada savukalaa, tuoretta ja lämmintä. Niiltä jalkojensijoilta ajoin kalakauppaan, valitsin parikiloisen kirjolohen. Fileoin ja suolasin pariksi tunniksi jääkaappiin. Ne tunnit tuntuivat loputtoman pitkiltä, vatsassani outo tyhjyydentunne, keskittyminen arjen askareisiin oli vaikeaa.
Evistä, selkärangasta ja vatsarasvoista kiehautin koiralle syötävää, kuolatipat karvaisista suupielistään tipahtelivat keittiön lattialle kun se rouskutteli kalan selkänikamia autuas, raukea ilme silmissään.
Uskon että se suuresti arvosti koiranmielessään aterian makua ja ravitsevuutta.



Tuli on sytytetty

Hyvän lopputuloksen takeena valikoidut
kuivat, ylivuotiset  harmaaleppäpuiset klapit

Savupöntön vieressä kasvava juhannusruusu oli vielä syysmyöhällä
 pinnistänyt yhden kukan sulostuttamaan savustusseremoniaani.




 Ovat savuun ja lämpöön menossa





Malttamattomana vilkuilin kelloa, tunnin verran on pakko malttaa.
Lämpötilaa säätelin 70 - 80 asteen vaiheille.

Tuoksu on hekkumainen - tästä alkaa herkuttelu, kielen meinasi mennessään viedä.

27.9.2013

Kissa lienee narsisti

Vähän kissa asiaa vaikka itselläni onkin koira. Sekarotuinen, sellainen vanhanaikainen, leikitön hurtta joka oitis kissan havaittuaan ajaa sen puuhun ja yrittää itse kiivetä perässä.




"en minä sitä kiellä, etteikö meissä olisi ripaus narsistia"
 



Kissimirrit mantelisilmät, salaperäiset

"Sen mustan kissan päivät on aidot kissanpäivät,
sen mustan kissan posket jo ovat säämiskää"



Pikkulintu lauloi että olit vanhentunut
Joten minä söin sen sinun puolestasi!
 Unni Lindell


Sähköä ilmassa

Koirat tulevat,kun niitä huutaa.
Kissat vastaanottavat viestin,
ja palaavat myöhemmin asiaan.

 Mary Bly

Kissojen maailman äiti Teresa

 
Kissanpäivät

Kissat tulivat maailmaan
kumoamaan sen harhaluulon,
että kaikki on luotu
palvelemaan ihmistä.

 Paul Gray  


Tämä nyt on vähän ilkeästi sanottu mutta sellainenkin sanonta muistui mieleeni juuri että "konstit on monet sanoi entinen akka kun kissalla pöytää pyyhki". Tämä hokema lienee niiltä ajoilta kun kissannahoista vielä tehtiin kauluksia naisten  talvitakeihin.

25.9.2013

Laiskan miehen ornitologiaa

Ulkona satoi ja muutenkin laiskotti mutta jotain teki mieli puuhata. Äkkiä en muuta lohtua ja viihtyä harmauteeni keksinyt kuin ryhtyä nojatuolista käsin ornitologiksi, miellyttävästi kuivissa ja lämpöisissä huonetiloissa.
Laitoin kameran jalustaan ikkunani eteen jonka takana on lintulauta. Vein syötiksi vähän auringonkukan siemeniä ja istuin passiin odottamaan. Suhtautuivat tiput epäluuloisesti aluksi minuun hyväntekijäänsä, lentelivät epäluuloisina pälyillen edestakaisin. No otin kirjan (Siri Hustvediä)  ja eikös jo kymmenen sivun tankkaamisen  jälkeen suvaitsivat ilmeisesti nälkäiset linnut pitkin hampain läsnäoloni ja antoivat  kuvata itseään palkkioksi maukkaista ja ravitsevista siemenistä.
Tässä "saalis" puolen tunnin istunnosta, siinä talitintti, viherpeippo, pikkuvarpunen ja järripeippo.
Tämä viimemainittu on niin korea eikä ihan jokapäiväinen muuttaja että tunsin hetken sisintäni hivelevää hyvänolontunnetta kun sain sen kuvaan.

Sinitianenkin käväisi paikalla mutta oli niin nopea liikkeissään etten ehtinyt tarkentaa, vasemman jalan varpaansa vain sain yhteen ruutuun. No ylpeähän näin urbaanista ornitologiasta ei voi olla, tosibongarit varmaan tuhahtelevat alentuvasti pitkin nenänvarttaan.

22.9.2013

Mä sulle luvannut en ruusutarhaa

 
Köyhän miehen kuvaelma vaimolleen joka kypsemmillä vuosillaan (liikaa TVn hömppäsarjoja, puutarha ja sisustusohjelmia katseltuaan?) alkaa perätä miehen
nuoruuden kevytmielisyydessään antamien lupausten toteuttamista.
 
Laulun sanoja mukaillen, kun ei nyt ihan ruusutarhaa niin jotakin pientä kuitenkin.
 
 
... tai aurinkolaivaa. Kun sitä mietit, on se turhaa vaivaa



Minun valtani on niin vaatimaton: en tietä kääntää voi


Väärin muistat, en todella edes aurinkolaivaa luvannut, pilvenhattarat saavat riittää


Tuskin sellaista lie (siis onnenlauttaa), ei löydy se tie, joka suoraan vie
ja onneen meidät ohjaa. Sille olisi ei pohjaa
.

 

 Siis eiköhän olla niin kuin muutkin,
heitetään tähdet pois ja kuutkin.
Jaetaan hetket hauskat, joita jää.


Sivustakatsojan arvaus:
noinkohan tyytyy emäntä näin
heppoisiin selityksiin

21.9.2013

Auringonlasku ja hämähäkkien kudelmat

 
Ankeanharmaata syysaamuani sulostuttaakseni selailin kuvia viime kesältä. Tässä elokuun lopun iltaa mökkini terassilta ihmeteltynä ja sitten seuraavana aamuna ihailin mitä hämmähäkit olivat yön aikana kutoneet
 







19.9.2013

Polkupyörällä kalaan Raippaluodosta Virisen järvelle Ruotsiin

 
Muutamana kesänä olen käynyt kalassa ja vaeltelemassa Virisen nimisen järven maastoissa Ruotsissa. Paikka sijaitsee lähellä Norjan rajaa, nelisenkymmentä  kilometriä Tärnabyn laskettelukeskuksen alapuolella. Luonto on siellä aivan mahtavaa, tunturit kohoavat jopa 1400 metrin korkeuteen, kaunis Virisen järvi kuhisee taimenia ja rautuja, purot ja tunturilammet houkuttelevat patikoimaan.
 
Tämän kuvasarjan tarkoitus on kuitenkin rohkaista ikäänkuin esimerkin voimin vanhempaakin ihmistä innostumaan pyörän selkään useamman päivän retkeen. Kunhan malttaa pitää nopeuden  kohtuullisena ja taukoilla niin ei siinä mitään supermiehen (naisen) kuntoa tarvita.
 
Jokunen vuosi sitten eläkepäivinäni rohkaistuin, pakkasin teltan, makuupussin ja vähän vaatteita pyörän selkään ja poljin Raippaluodosta Viriseniin kolmessa ja puolessa päivässä, matkaa kertyi reilut 450 km. Kyllä sen jaksoi näinkin, mutta ehkä yksi päivä enemmän ja täysipainoisemmin olisi ehkä maisemista nauttinut. Myös olisi tarjoutunut päivä enemmän tilaisuutta  maailman menon pohdiskeluun, haaveksimiseen, sisäisten lupausten tekemiseen ja henkiseen rentotumiseen.
Pitkänmatkan pyöräily näet kiihotta ja johdattaa ihmisaivot aivan uudenlaisiin suorituksiin ja toimintaan. Ja onhan siinä aimo annos suomalaisen ihannoimaa kulkuriromantiikkaakin mukana.
 
Jotenkin nyt kävi niin että kuvat lipsahtivat tässä jutussa ajallisesti päinvastaiseen järjestykseen. En osaa muuttaakaan, joten olkoon näin.
 
Vielä senkin sanon että tämä retki oli niin positiivinen kokemus että sittemmin poljin reppuineni Seinäjoelta Sallaan ja hauskaa se oli. Tällä matkalla oli sellainenkin extrabonus että mitä idempään ja pohjoisempaan etenin sitä mielenkiintoisempia ja hersyviä juttukavereita taukopaikoilla, kioskeilla ja huoltoasemien kahviloissa. Suosittelen.
 
 
 
Siellä se Virisen järvi kimmaltelee


Tuleva tukikohtamme viikon päiviksi


10 kilometriä maaliin, aikalailla hapoilla mentiin tässä vaiheessa
 


Loppumatka soratietä, mäet isompia mitä pidemmällä oltiin, tässä
yksi harvoista alamäistä

Vauhdissa kuvattu

Yli 330 km takana

Joen uomaa matkan varrelta

Jänis kummastelee että mikähän sieltä on tulossa

Tuolta alhosta on noustu, tässä vedetään henkeä ja taas noustaan

Tällaisissa  maisemissa kelpaa ihmisen vaikkapa polkea pyörällä


Loppumatkasta hieman ennen maalia juhlan kunniaksi oli edessä n 11km pitkä nousu




Tauolla



Uumajanjoki levenee monin paikoin  järveksi
 

Joki jonka nimeä en muista






Tietä riittää ja riittää





Illan tullen




Storumanissa oli meneillään suopotkupallokisat



Ei näin saisi liikennemerkkiä puuhun naulata

P
Leiripaikan puuceessä oli WC paperi lukkojen takana

Pyykit on pesty. Luxuksena yö mökissä.


Iltahämärää Uumajanjoella

Paljolti seurasi matkallani tie jokivartta, Umeåälviä

Menneitten muistoksi, patsas Lyckselessä

Hieno paikka huiluutta pyörää


Vain yhden kerran ajatuksissani kumoon kupsahdi,
pienellä "rokamalla" ja peljästyksellä siitä selvittiin



Tauko leirialueella, kahvia ja munkkia




 

Lisää kuvateksti

Parinkymmentä kilometriä Uumajasta hämmästelin
tien varressa laiduntavaa otustasa, olisiko tuo alpakka.
Ihmeissään sekin minua katsoi, märehtimisensäkin lopetti
Uumajan satama, Holmö siellä siintää



RG-Linen menusta valitsin lasagnea, ruokajuomana
suomalaista olutta

Laivalla


Laivaan pääsyä odotellaan

6 km takana, Raippaluodon sillalla 23 m merenpinnasta,
taustalla siintää Vaasan Vaskiluodon voimala satamassa










Polkupyörän kuljettaja, starttiin
aikaa kaksi minuuttia
 
Ajokki kotipihalla valmiiksi lastattuna