28.10.2013

Aamusumua ja vastavaloa kotipihalla

Eilen aamulla auringon tehdessä nousuaan oli ilmassa pehmeää usvaa. Mukavasti se siivilöi valoa. Siitä inspiroituneena otin kamera, kävelin kotitonttini ympäri ja räpsyttelin kuvia.
 
 

27.10.2013

Unkari, muisteluksia

 
Selailin sadepäivän ratoksi vanhoja kuvia. Sattui silmiini otokset Unkarista, viitisen vuotta sitten viikon päivät siellä kiertelin Balaton järven pohjoispuolen rantoja kesän korvalla. Majaa pidimme viehättävässä   Keszthelyn kaupungissa, ihan mukava paikka, ruusuja kukassa aivan mahdottomasti. Sekin jäi mieleeni että aamu- ja iltakävelyillä kaupungin laidan metsissä ja pusikoissa kukkuivat käet suureen ääneen erittäin runsaslukuisina.
 
 
Johtuen herkutteluun ja mässäilyyn taipuvaisesta luonteestani ovat maittavat, runsaat, ja kursailemattomat lounaat, päivälliset ja välipalat jääneet kangastelemaan sieluni silmiin mieluisina muistoina. Makea vesi herahtelee vielä nytkin vuosien jälkeen kielellelleni kun muistelen parhaita pörköttiaterioitani (pörkötti = gulassi) Unkarissa, pörkötin kotimaassa ja kehdossa.
 
Tämän maistuvan pörköttiannoksen aateloi runsas smetana,
huomattava myös että lihaa ei ole kokki säästänyt ja ah
niin mureaa se oli


Osasi Unkarin kokki mainion pastankin laittaa


Ikäänkuin humoristiseksi kevennykseksi on gulassi annokseen muiden vihannesten
ohelle lisätty juustohöylällä sivallettu ohut suikale porkkanaa,
ihan mukava yksityiskohta esteettisessä mielessä
 

Pastan kera maistuu unkarilainen kuivankälpäkkä valkoviini (tietysti Egrin alueelta).
Tarkkasilmäinen huomaa tässäkin ohuenohuen porkkanalastun.



Yhtenä päivänä kiertelin katselemassa markkinahumua Hevizin kylällä. Nälkähän siinä vähitellen tuli, välipalaa
rupesi kovasti mieli tekemään. Katselin löytyisikö nakki- tai hampurilaiskojua, no ei näkynyt mutta nenääni kantautui
jostakin ylimaallisen hienoa paistetun lihan tuoksua. Arvelin että jossakin tuulen yläpuolella tuoksun lähteen on oltava, selvitin itselleni tuulen suunnan ja lähdin määrätietoisesti astelemaan vastatuuleen.
 
 



Näky joka minua pian kohtasi oli pysäyttävä. Kolme sikaporsasta oli sorkkineen ja saparoineen aivan
kokonaisina pistetty vartaisiin kaasuliekkien paahteeseen hitaasti pyörimään.



Viritelläkseni ruokahaluni äärimmilleen en heti, vaikka mieli kovasti olisi tehnyt, käynyt tilaamaan porsasta vaan
kevyeksi alkupalaksi  otin mielenkiintoiselta vaikuttavan käyrän makkaran sinapin ja pienten suolakurkkijen kera.
Oli hyvää, lihaa ja läskiä ei ollut säästelty. Suolakurkut mukavasti kevensivät, muodostivat vastapainon lihaisalle maalaisvurstille.


Ja sitten sikapalojen kimppuun. Vähäinen sanavarastoni estää kertomasta kuinka taivaallisen herkullista ylikypsäksi
paahdettu porsas oli. Lisukkeinaan paistinperunat ja kurkku. Valitsin juomaksi paikallisen panimon
tumman ja vahvasti alkoholipitoisen oluen. Ah mikä harmooninen kokonaisuus! Makunautinto oli niin mykistävä että menoa eivät haitanneet edes muoviset aterimet


Hetken huilauksen ja muutaman tuuhean röyhtäyksen jälkeen kruunasin
ateriakokonaisuuden kahvilla ja leivoksella.

Kyllä jaksoi näillä eväillä tovin taas turisti lampsia ja töllistellä ulkomaan ihmeitä päivällisaikaa odotellessa. Ja energiaa tarvitaankin jos haluaa vaikkapa tutustua Festetics suvun asumukseen Keszthelyn kaupungissa sillä nähtävää on paljon.

 
Festetics suvun asunto Keszhelyn kaupungissa


Täältä on silmä tarkkana vuosisadat tarkkailtu onko hunneja tai muita rosmoja liikkeellä. Paikan nimi on Szigliget, pieni tuhannen hengen kylä. Linna on yli 700 vuotta vanha, monet vainot ja agressiviset tunkeilijat nähnyt. Turkkilaiset atamaanitkin useaan kertaan yrittäneet valloittaa mutta aina ovat verissä päin joutuneet perääntymään.

Elävä ja kaunis on maisema Unkarin pojan asua ja satunaisen vierailijan ihailla,  tasankoa, vuoria ja Balatonin ulappaa.
Csardaksen tahdissa, hienoja Egrin punaviinejä naukkaillen, paprikalla maustettuja ruokalajeja maistellen ja maailman parhaista keihäänheittäjistä ylpistellen viettävät pustan pojat rattoisasti viikonloppujaan
 

No Balatonhan se siellä alhaalla lainehtii






Se on seitsämisen peninkulmaa pitkä ja pari leveä, sameaa vettä järvialtaassa lilluu 1,8 kuutiokilometrä kalojen uida.


Hellanlettas sentään joutsenemohan  Balatonin lämpimissä vesissä kaitsee suloisia jälkeläisiään





Rakastavainen unkarilaispari vai olisiko kyseessä ulkomaiset turistit, no oli miten oli ovat valinneet halailunsa taustaksi vanhat linnanrauniot.

Rappioromatiikka


Yhteenvetona ja synteesinä matkastani sanoisin ja suosittelisin Balatonin rantamaita heille jotka rakastavat ruusuja, maittavia ja ravitsevia, konstailemattomia ruokia. Patikointiin taipuvaiselle ja valokuvauksen harrastajalle löytyy hienoja kohteita. Historiaa sen monissa vuosisataisissa muodoissa on tarjolla yllin kyllin.

Että eikun tervemenoa madjaarien maahan jos siltä tuntuu



22.10.2013

Ammatteja, harrastuksia, tilanteita

Aikani kuluksi joutanpäiväisiä kuvia kun en parempaakaan keksinyt


Torvensoittaja keskittyy

Kättelijä

Totisena olija

Vedenneito houkuttaa

Joutilas ihminen

Kauhufilmin katsoja moottorisahan pärähtäessä käyntiin

Kehonrakentaja

Koirankaitsija

Mies keskittyy huolellisesti kaivutyöhön

Puolukanperkaaja työnsä äärellä

Rooleihinsa eläytyjät

Pula-ajan ornitologi

Pitsinsolmija kesänurmella

Vanhaisäntä pärekorin teossa

Tuhikontin taitaja

Vesivärittäjä on valinnut vihreän

20.10.2013

Koirankuvia

Kaunis ja kuulas syyspäivä innoitti kävelyretkiin koiran kanssa.




17.10.2013

Lasten touhuja

Syksyn synkkyys, kylmyys ja pimeys käsillä. Lohduksi ja elämäniloksi
kaivelin kuvia leikkipuistosta viime kesältä



Uskaltaisinko?


Uskalsinpas!









Hiekkaa silmissä



Hiekkaa ilmassa


Vauhtia ja ihmissuhteita

16.10.2013

Ruskaa Mustasaaren kirkkopuistossa


  Mustasaaren kirkon edustalla on hieno puisto, muhkurarunkoisia jalopuita pitkät rivit.






Puiston läheisyydessä sijaitsevat vanhan kirkon rauniot. Kirkko tuhoutui Vaasan palossa 1852

13.10.2013

Aavan meren tuolla puolen


Me ihmiset, suomalaiset, usein haikailemme jonnekin kauaksi, tuntemattomaan, pois arjesta, aavan meren tuolle puolen. Kaukokaipuuta tulvillaan ovat suosittujen iskelmien sanoituksetkin. Malliksi vaikka Katri Helenan laulamaa tyytymättömyyttä oleviin oloihinsa:

Vie minut, minut vie jonnekin
Vie pian äläkä tuo takaisin
Vie kauas, niin kauas kuin viedä vain voi, 

Tässä tie vie Naruskan kiveliöihin ja hallan maille, täältä ovat monet lähteneet

Ranskasta, oja ruutanoiden ym paikallisten eväniekkojen uida paremmille ruokamaille

Hollannissa väylät johtavat merelle, matka kaukomaille on suora ja tasainen


Turisti ei ilmeisimmin osaa päättää missäpäin on onnenmaa, tuulia haistelee  tasamailla

Lapin joet saattavat johdattaa onnekkaan kultamaille

Liettualaisen Eldoradoon on rakettu puusta silta

Nellimin takamailla silta vie naapurivaltioon, sieltäkin voi onnensa löytää

Rohkealle, hyppäys tuntemattomaan

Vauhdikas on ollut tukkien ja propsien tie järveltä toiselle


Raumalla kapeiden kujien sokkeloissa,  onni saattaa odottaa kulman takana

Tie hermojen lepoon, hiljaisuuteen että voi kuunnella omia ajatuksiansa
Ja eikun eteenpäin omia polkujasi