Unkari, muisteluksia

 

Selailin sadepäivän ratoksi vanhoja kuvia. Sattui silmiini otokset Unkarista, viitisen vuotta sitten viikon päivät siellä kiertelin Balaton järven pohjoispuolen rantoja kesän korvalla. Majaa pidimme viehättävässä   Keszthelyn kaupungissa, ihan mukava paikka, ruusuja kukassa aivan mahdottomasti. Sekin jäi mieleeni että aamu- ja iltakävelyillä kaupungin laidan metsissä ja pusikoissa kukkuivat käet suureen ääneen erittäin runsaslukuisina.

 

 

Johtuen herkutteluun ja mässäilyyn taipuvaisesta luonteestani ovat maittavat, runsaat, ja kursailemattomat lounaat, päivälliset ja välipalat jääneet kangastelemaan sieluni silmiin mieluisina muistoina. Makea vesi herahtelee vielä nytkin vuosien jälkeen kielellelleni kun muistelen parhaita pörköttiaterioitani (pörkötti = gulassi) Unkarissa, pörkötin kotimaassa ja kehdossa.

 

Tämän maistuvan pörköttiannoksen aateloi runsas smetana,
huomattava myös että lihaa ei ole kokki säästänyt ja ah
niin mureaa se oli



Osasi Unkarin kokki mainion pastankin laittaa



Ikäänkuin humoristiseksi kevennykseksi on gulassi annokseen muiden vihannesten
ohelle lisätty juustohöylällä sivallettu ohut suikale porkkanaa,
ihan mukava yksityiskohta esteettisessä mielessä
 

Pastan kera maistuu unkarilainen kuivankälpäkkä valkoviini (tietysti Egrin alueelta).
Tarkkasilmäinen huomaa tässäkin ohuenohuen porkkanalastun.

Yhtenä päivänä kiertelin katselemassa markkinahumua Hevizin kylällä. Nälkähän siinä vähitellen tuli, välipalaa

rupesi kovasti mieli tekemään. Katselin löytyisikö nakki- tai hampurilaiskojua, no ei näkynyt mutta nenääni kantautui

jostakin ylimaallisen hienoa paistetun lihan tuoksua. Arvelin että jossakin tuulen yläpuolella tuoksun lähteen on oltava, selvitin itselleni tuulen suunnan ja lähdin määrätietoisesti astelemaan vastatuuleen.

 

 



Näky joka minua pian kohtasi oli pysäyttävä. Kolme sikaporsasta oli sorkkineen ja saparoineen aivan
kokonaisina pistetty vartaisiin kaasuliekkien paahteeseen hitaasti pyörimään.



Viritelläkseni ruokahaluni äärimmilleen en heti, vaikka mieli kovasti olisi tehnyt, käynyt tilaamaan porsasta vaan
kevyeksi alkupalaksi  otin mielenkiintoiselta vaikuttavan käyrän makkaran sinapin ja pienten suolakurkkijen kera.
Oli hyvää, lihaa ja läskiä ei ollut säästelty. Suolakurkut mukavasti kevensivät, muodostivat vastapainon lihaisalle maalaisvurstille.

Ja sitten sikapalojen kimppuun. Vähäinen sanavarastoni estää kertomasta kuinka taivaallisen herkullista ylikypsäksi
paahdettu porsas oli. Lisukkeinaan paistinperunat ja kurkku. Valitsin juomaksi paikallisen panimon
tumman ja vahvasti alkoholipitoisen oluen. Ah mikä harmooninen kokonaisuus! Makunautinto oli niin mykistävä että menoa eivät haitanneet edes muoviset aterimet

Hetken huilauksen ja muutaman tuuhean röyhtäyksen jälkeen kruunasin
ateriakokonaisuuden kahvilla ja leivoksella.

Kyllä jaksoi näillä eväillä tovin taas turisti lampsia ja töllistellä ulkomaan ihmeitä päivällisaikaa odotellessa. Ja energiaa tarvitaankin jos haluaa vaikkapa tutustua Festetics suvun asumukseen Keszthelyn kaupungissa sillä nähtävää on paljon.

 

Festetics suvun asunto Keszhelyn kaupungissa

Täältä on silmä tarkkana vuosisadat tarkkailtu onko hunneja tai muita rosmoja liikkeellä. Paikan nimi on Szigliget, pieni tuhannen hengen kylä. Linna on yli 700 vuotta vanha, monet vainot ja agressiviset tunkeilijat nähnyt. Turkkilaiset atamaanitkin useaan kertaan yrittäneet valloittaa mutta aina ovat verissä päin joutuneet perääntymään.

Elävä ja kaunis on maisema Unkarin pojan asua ja satunaisen vierailijan ihailla,  tasankoa, vuoria ja Balatonin ulappaa.
Csardaksen tahdissa, hienoja Egrin punaviinejä naukkaillen, paprikalla maustettuja ruokalajeja maistellen ja maailman parhaista keihäänheittäjistä ylpistellen viettävät pustan pojat rattoisasti viikonloppujaan
 

No Balatonhan se siellä alhaalla lainehtii







Se on seitsämisen peninkulmaa pitkä ja pari leveä, sameaa vettä järvialtaassa lilluu 1,8 kuutiokilometrä kalojen uida.



Hellanlettas sentään joutsenemohan  Balatonin lämpimissä vesissä kaitsee suloisia jälkeläisiään




Rakastavainen unkarilaispari vai olisiko kyseessä ulkomaiset turistit, no oli miten oli ovat valinneet halailunsa taustaksi vanhat linnanrauniot.

Rappioromatiikka

Yhteenvetona ja synteesinä matkastani sanoisin ja suosittelisin Balatonin rantamaita heille jotka rakastavat ruusuja, maittavia ja ravitsevia, konstailemattomia ruokia. Patikointiin taipuvaiselle ja valokuvauksen harrastajalle löytyy hienoja kohteita. Historiaa sen monissa vuosisataisissa muodoissa on tarjolla yllin kyllin.

Että eikun tervemenoa madjaarien maahan jos siltä tuntuu