30.5.2013
Vähänkyrön pläkkyrit
Vähäkyrö on entinen suurkunta Pohjanmaalla, nyttemmin Vaasan kaupungin osa, näin vaikka yhteistä maarajaa ei niillä olekaan.
Kyröjoen suuvesien halkoma paikkakunta on tunnettu mm siitä että nuijasota kolkolla tavallaan alkoi sieltä Saviniemessä, marraskuun synkkänä yönä 1596 tapahtui sodan ensimmäinen miestappo. Talonpojat päästivät yhden vastaanhangoittelevan huovin kirveeniskulla hengestään.
Vähäkyröläiset ovat kuitenkin rauhaa rakastavia ja yritteliäitä ihmisiä. Tästä esimerkkinä peltisepän askareet joihin ovat erikoistuneet. Perinne on vahva jo 1700 luvun lopulta ja 1900 luvun alkupuoliskolla työllisti pelti eli pläkki joka viidennen asukkaan. Vielä tänään muovin, lasikuidun, porsliinin ja lasin valtakaudella elää pläkkyriperinne. Siitä todisteena muutama kuva vuodelta 2013.
Turistit ihastelevat työn laatua ja visuaalista ilmettä sekä astioiden tarkoituksenmukisuutta.
.
Kyröjoen suuvesien halkoma paikkakunta on tunnettu mm siitä että nuijasota kolkolla tavallaan alkoi sieltä Saviniemessä, marraskuun synkkänä yönä 1596 tapahtui sodan ensimmäinen miestappo. Talonpojat päästivät yhden vastaanhangoittelevan huovin kirveeniskulla hengestään.
Vähäkyröläiset ovat kuitenkin rauhaa rakastavia ja yritteliäitä ihmisiä. Tästä esimerkkinä peltisepän askareet joihin ovat erikoistuneet. Perinne on vahva jo 1700 luvun lopulta ja 1900 luvun alkupuoliskolla työllisti pelti eli pläkki joka viidennen asukkaan. Vielä tänään muovin, lasikuidun, porsliinin ja lasin valtakaudella elää pläkkyriperinne. Siitä todisteena muutama kuva vuodelta 2013.
Vanha mestari itse teossa |
Tästä syntyy muki. |
Pelti- eli pönttöuunin kuoret. "Selvää kuin pläkki" tavattiin sanoa kun asia oli ymmärretty. |
.
Tässä itse verstashalli. |
28.5.2013
Laput silmillä rahan perässä
Korkealta istuimeltaan paavi Franciscus näkee minne olemme menossa.
Sanoo että rahan palvonta on saanut vallan maailmassamme.
Viisaudessaan hän varoittelee mammonan ylivallan seurauksia.
Aito elämänilo on katoamassa kehittyneissä maissa.
Rahasta ei ole liimaksi eikä lämmikkeeksi yhteisöllisyydelle, päinvastoin.
Köyhempien aarre - solidaarisuus - on rahanvallan vihollinen koska sen katsotaan olevan ristiriidassa rahamaailman lakien ja pyrkimysten kanssa. Rahan maailmassa on ihminen onttoine, itsekkäine arvoineen yksin.
Ihmispolo ajassamme ei ymmärrä että raha on kuin alkoholi tai huume,
myös eräänlainen yhdenasianliike. Elämässä on monia oikeita arvoja ja tasapainossa niiden
tulisi ihmisen pääkopassa olla. Rahan perään kilvoittelu kuluttaa kaiken hapen,
sielu siinä näivettyy. Juopuminen johtaa aina loppuviimeksi krapulaan.
"Rahan perhän kö piru sielun perhä"
Alatorniolainen kansanviisaus.
Tällaisen viisauden olen jostakin lukenut:
Todellinen rahanpuute tekee onnettomaksi.
Kun rahaa on sopivasti on ihminen onnellisimmillaan.
Jos sitä on liikaa, se aikaansaa autiomaaan, yksinäisyyden.
Sanoo että rahan palvonta on saanut vallan maailmassamme.
Viisaudessaan hän varoittelee mammonan ylivallan seurauksia.
Aito elämänilo on katoamassa kehittyneissä maissa.
Rahasta ei ole liimaksi eikä lämmikkeeksi yhteisöllisyydelle, päinvastoin.
Köyhempien aarre - solidaarisuus - on rahanvallan vihollinen koska sen katsotaan olevan ristiriidassa rahamaailman lakien ja pyrkimysten kanssa. Rahan maailmassa on ihminen onttoine, itsekkäine arvoineen yksin.
Ihmispolo ajassamme ei ymmärrä että raha on kuin alkoholi tai huume,
myös eräänlainen yhdenasianliike. Elämässä on monia oikeita arvoja ja tasapainossa niiden
tulisi ihmisen pääkopassa olla. Rahan perään kilvoittelu kuluttaa kaiken hapen,
sielu siinä näivettyy. Juopuminen johtaa aina loppuviimeksi krapulaan.
"Rahan perhän kö piru sielun perhä"
Alatorniolainen kansanviisaus.
Tällaisen viisauden olen jostakin lukenut:
Todellinen rahanpuute tekee onnettomaksi.
Kun rahaa on sopivasti on ihminen onnellisimmillaan.
Jos sitä on liikaa, se aikaansaa autiomaaan, yksinäisyyden.
Sigtuna, lisää kuvia
Se on ilmiselvä hirviö, louhikäärmeitten sukua. Talojen somistukseksi on Sigtunalaiset käyttäneet mielikuvitusta |
Riimukiviänsä ovat viikingit aikoinaan aikansa kuluksi kalkutelleet.
Näitä on useita Sigtunan kaupungissa.
Pyhän Olavin kirkon rauniot (1100-luvulta) |
Sigtunan huomattavimpia rakennuksia on vuonna 1255 valmistunut Pyhän Marian kirkko, Mariakyrkan |
Sigtuna, Ruotsin vanhin kaupunki
Sigtuna sijaitsee Mälarenin lahden Sigtunafjärdenin rannalla.
Kaupungin perusti Olavi Sylikuningas tai sitten hänen isänsä Eerik Voittoisa 900-luvun lopulla tai vuoden 1000 tienoilla. (mielenkiintoisia nimiä muinaisilla kuninkailla, pistävät mielikuvituksen liikkeelle)
Jos sattuu näillä tienoin liikkumaan kannattaa ehdottomasti poiketa. Vanhat talot, kävelykatu, hienot pihat, kirkon rauniot, raatihuone ym rakennukset ovat näkemisen arvoisia. Historia ja vanhat tammet havisevat korvissa, ravintoloita runsaasti ja myös turistirihkamaa sitä kaipaaville. Hieno kaupunki joutilaan ihmetellä!
Raatihuone torin laidalla (1745) |
Torin antimia |
Kävelykatu |
Houkutuslintu |
Mukava näitä on kävellä ja ihastella |
Pari turistia |
Näitä ei saa K-raudasta |
Kaupungin laidalla kasvavat koivut ja tammet |
27.5.2013
Skoftesta skans muinaislinnan rauniot
Köpingin pitäjässä Ruotsissa on löydetty 14 muinaislinnan rauniota. Skoftesta skans on niistä suurin ja poikkeaa muista koska siinä on kolme sisäkkäistä kivikehää, muissa on tyydytty yhteen rinkiin. Linnat on rakennettu noin 1500 vuotta sitten. Eleltiin silloin kansainavellusten levottomia aikoja, kaikenkarvaista agressiivista väkeä oli liikkeellä. Päiviemme autonpolttajahulikanaanien esivanhempia. Linnoitukset antoivat suojaa paikalliselle väestölle.
Korkeille kukkuloille ne oli rakennettu, oli helpompi puolustaa ja korkea paikka tarjosi myös paremmat mahdollisuudet tähystellä mitä ympäristössä tapahtuu.
Taiteilijan ja tiedemiehen arvailu miltä linnoitus on aikanaan näyttänyt. |
Linnoituksen edustaa |
Kovia tappeluksia lienee tässäkin kiveliössä mitelty. |
Paljon ovat jaksaneet kiviä kerätä muinaiset miehet, liekö myös orjatyövoimaa käyttäneet rakennustöissä nälkäpalkalla, mahdollisesti myös piiskalla roimien työmotivaatiota tähdentäneet. |
Sieltä ovat keihäät tanassa, astalot käden ulottuvilla huudelleet ahdistelijoille herjoja linnan puolustajat. |
Kuinkahan monen tappelupukarin luut valkenevatkaan näidenkin kivien alla |
Luonto ja vuosisadat ovat sittemmin maisemoineet linnoituksen |
22.5.2013
Katri Lipsonin kirjan menin lukemaan
Kosmonautti oli kirjan nimi. Varoituksen sana on paikallaan, jos aiot tämän kirjan lukea etkä ole erityisemmän fiksu kirjallisuuden harrastaja niin varaudu siihen että se pitää lukea toiseenkin kertaan että ymmärrät mistä on kyse. Ja sittenkään ei aivan kaikki saata avautua. Hyvä kirja kyllä, mutta äkkinäiselle vaatelias. Pahimmissa kohdin kun putosin kärryiltä lohduttauduin sillä että kirjailija saattaa tahallisestikin rakentaa vaikutelmaa "taiteellisuudesta".
Koskettavinta on kuvailu ihmisen haaveen voimasta elämäänsä ja lähimmäisiinsäkin. Ja haaveethan ovat asia jotka parhaiten antavat voimaa itse kullekin, hinkua elää vielä huomennakin.
Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.
Koskettavinta on kuvailu ihmisen haaveen voimasta elämäänsä ja lähimmäisiinsäkin. Ja haaveethan ovat asia jotka parhaiten antavat voimaa itse kullekin, hinkua elää vielä huomennakin.
Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.
21.5.2013
20.5.2013
Skagenia, Jyllannin pohjoiskärkeä
Tämä on Hirthalsista, joku näytös siellä satamassa oli menossa |
Skagenin sataman ravintolat olivat suosittuja, söivät ja mässäsivät juutit kamalan pulinan ja mongerruksen ohessa |
Hirsipuu vai liekö vinttikaivo |
Patsas oli pystytetty kalastajia meren nieluista pelastavien, rohkeiden miesten kunniaksi |
Skagenin majakka |
Bunkkereita oli sikin sokin ja monenkokoisia |
Karua jänkää on Tanskan pohjoiskärki |
Taustalla Tanskan pohjoisin piste |
Maastoa Skagenin eteläpuolelta |
Lossilla yli Mariager vuonon Halsissa (77DKR) |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)