Mä sulle luvannut en ruusutarhaa

 

Köyhän miehen kuvaelma vaimolleen joka kypsemmillä vuosillaan (liikaa TVn hömppäsarjoja, puutarha ja sisustusohjelmia katseltuaan?) alkaa perätä miehen

nuoruuden kevytmielisyydessään antamien lupausten toteuttamista.

 

Laulun sanoja mukaillen, kun ei nyt ihan ruusutarhaa niin jotakin pientä kuitenkin.

 

 

... tai aurinkolaivaa. Kun sitä mietit, on se turhaa vaivaa

Minun valtani on niin vaatimaton: en tietä kääntää voi

Väärin muistat, en todella edes aurinkolaivaa luvannut, pilvenhattarat saavat riittää



Tuskin sellaista lie (siis onnenlauttaa), ei löydy se tie, joka suoraan vie
ja onneen meidät ohjaa. Sille olisi ei pohjaa.

 

 Siis eiköhän olla niin kuin muutkin,
heitetään tähdet pois ja kuutkin.
Jaetaan hetket hauskat, joita jää.

Sivustakatsojan arvaus:
noinkohan tyytyy emäntä näin
heppoisiin selityksiin