Matkani minut vei Ilomantsiin, aivan itärajalle siellä. Laatuaikaa viettämään vanhojen, hyvien ystävieni kanssa, välillä menneitä muistelemaan toisininaan vaipuen hiljaisuutta kuuntelemaan. Ja kun tämä nirvaana ja auvo kävi yksitoikkoiseksi piti välillä poimia puolukoita ja patikoida ihailemaan mahtavia honkametsiä, Koitajoen karua juoksua ja pilvien heijastuksia metsälampien peileissä.
Mutta sitten kävi että eväät loppuivat, lähdettiin miehissä ruuan ostoon. Ajettiin Hattuvaaran kylälle rajan pintaan. Ja sieltä löytyi tsasounan viereltä kauppa, tekisi mieleni sanoa että kauppa isolla koolla. Oli tavaraa ja lämminhenkistä tunnelmaa pullollaan se puoti.
 |
| Seinään ulkona olevan tuoliryhmän kohdalle on asetettu tämä ohje, oletettavasti paikallisia tapoja ymmärtämättömien turistien varalle |
 |
| Herrasmieheltä vaikuttava asiakas perehtyy valikoimaan, harkinnee siinä vakaasti ostopäätöstään |
 |
| Kahvinurkkauksessa voi sopuhintaan juoda kahvit tuoreen, kotonaleivotun kakkupalan kera. Vaihtaa kuulumiset tuttujen ja vieraampienkin kesken. Se kuva jäi että paikalle sattuneet kyläläiset olivat sangen sosiaalista ja ekstroverttiä väkeä. |
 |
| Kaupan "henki", emäntä siellä puuhissaan hyllyjen takana |
 |
| Kassatiskin takana tavaran runsautta asiakkaan valita |
 |
Hyvä mieli jäi pitkäksi aikaa viipyilemään mieleen kun ajeltiin takaisin asentopaikallemme hauduttelemaan karjalanpaistia puu-uunissa. Lisukkeena oli lanttulohkoja ja tomaattisipulisalaattia ranskalaistyyppisellä kastikkeella jossa öljy oli korvattu appelsiinimehulla. Tämä siksi että kaapista löytyneen rypsiöljyn parasta ennen päiväys sattui vuodelle 2008. |
