27.8.2014

Kotipiha

Eipä tässä kummempaa, otin vain kameran takkapellin varresta, kiersin ympäri pihani ja kotini. Mielijohteissani räpsäisin yhden kuvan sieltä ja toisen täältä. Nyt sadepäiväni ratoksi, pitkästymistä ja yleistä ankeutta  torjueakseni otin ja  siirtelin joitakin tänne.



Ulko-oven kupeella puisella pöydällä vartioi tämä tonttu kotini rauhaa.  Toimenaan on sillä myös valaa
hyvää mieltä ja elämisen iloa ovesta sisään ja ulos astuville.


Koivun oksassa riippuu kiikku. Vähemmän tulee enää itse keinuttua.
Riittää toki nuorempia kirkassilmiä, silkohapsia kiikkumaan, mukava

niille joskus vauhteja antaa, kirkailla äänillään hihkuvat


Tämä kivinen rakennelma on grilli, yksinkertainen
malli, nyttemmin vähän  koristeeksi jäänyt.
Niin koristeellisuus on suhteellista, mutta kun
on sen itse muurannut niin kuvittelee siinä
joitakin kauneusarvoja olevan


Koiran asumus. Ei se juuri ole sisällä käynyt mutta katolla viihtyy hyvin. Nukkuu tai tähystelee ympäristöä sieltä käsin,
vainuja nenäänsä vetelee. Koristeena nykyisin ei toivotuksi julistettu häpykannus eli balsami.



Pihavarastojen ovia. Aarteita sisällä ja tarvekaluja.

Pihan perällä pieni traktorin peräkärry.


Huvimaja, lusthus ruotsiksi. Sinne voi tarpeen vaatiessa vetäytyä mietiskelemään.




Pihan kukkaisloistoa, siellä näkyy kukkaikärpänenkin olevan valkoisessa kukassa.
Keltainen on jo vähän rispaantunut.

Lähikuvia omatekoisten puutarhapöytien pinnoista. Ajan hampaat somistaneet.


Klapipinot koristavat pihamaata

Tällä pienellä ja ikivanhalla kirveskalsolla lienee monet askareet
toimitettu. Robusti varsi on omatekemä.

Kaunisvärinen kumi siinä, se on puhkeamaton,
vaihdoin puhjenneen tilalle



Kun ei ole peippo koivun oksaan
kokealle tehnyt  pesäänsä,
rakensin pöntön salavaan.
Kirjosieppo siihen ihastui, monet vuodet
kotinaan pitänyt


Taivaita kuroittelee lippusalko, harmi ettei sattunut liputuspäivä


Kaikilla tonteillahan on virkamiesten rekistereissä nimi. Tämä omani
on Björängen. Moniata isoja koivuja sen kunniaksi kasvaa pihapiirissä,
tässä kaksihaarainen versio


Raakaa voimaa, klapeja sillä halkaistaan. Brutaali tapa pilkkoa puita.


Kvittenisato kypsyy, kun en tiedä ovatko syötäviä olen
jättänyt linnuille ja lehtokotiloille


Niin että tällainen piha minulla taloni paikkana, tanhuana käyskennellä ja ihmetellä ilmoja ja vuoden kiertoa.

9 kommenttia:

  1. Todella mukavalta paikalta näyttää!

    Kvittenistä tehdään muistaakseni hilloa ja marmeladia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, pitänee googlettaa hillo-ohjeita

      Poista
  2. Mukavan oloinen on pihapiirisi. On ihme, jos tuo tonttu ei saisi hyvälle mielelle.

    VastaaPoista
  3. Oikein hienoja räpsyjä pihapiiristäsi! Monenlaista kivaa sieltä löytyykin, tuohon huvimajaan ihastuin.
    Kaunis nimi tontilla, onko Koivuniitty på finska ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentsta! Koivuniityksi olisin nimennyt muta kun tämä on niin ruotsinkielistä paikkakuntaa.

      Poista
  4. Näinhän se yleensä menee, kamera käteen, ja tutut kohteet kuvauksiin - ja sitten tänne. Ei sitä aina tartte mennä kotikontua kaemmaksi.
    Kivalta näyttää pihapiirissäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ymmärryksestä. Vähän koen kyllä laiskuudeksikin kotinurkkien kuvaamisen

      Poista