8.1.2015

Pohojalaasia, kansanluonnetta, elämisen asennetta



En minä syvemmin pohjalaisuutta tunne. Mutta kun nyt sattumoisin liki asun niin ihmettelen ja ihastelenkin.

Olen heihin tottunut, moneen päässyt ihan nenikkäinkin tutustumaan, ja täytyy sanoa että on niillä puolensa. Omanlaisiaan ihmisiä, suoraselkäisiä niinkuin toki nuoruuteni hämäläisetkin.
Mutta nämä antavat laatunsa näkyä myös päällepäin toisin kuin jähmeät, omissaan jäkittävät hämeen nääs miehet.

Oheisessa kuvassa pohjalaismiehen prototyppi.

Tätä näytettiin ihmisille Härmässä, Poweparkin huvipuistossa. Ei oltu uskallettu ihan vapaana hänen pohjalaisuutta esitellä. Häkistä huuteli ohikulkijoille parempaa tietoaan maailman menosta.











Vajavaisella pohjalaisen murteen tajullani olen aikani kuluksi tähän keräillyt jotakin mitä näistä olen lukenut, kuullut ja omin korvinkin havaannut.

Moon sitä tykönäni funteerannu jotta mikä ihime on pohjalaasissa miehissä, tämä suoran synkkä mieli,
jos joskus on hyvin niin ihmetellähän että mikä ristus ny o, ku ei aharista. Ja kiirus on tekemähän
nottei kissiäkään kerkiä sanomahan ku pitkähäntääseks eläämeks. Vähemmillä korulauseilla menevät, suoran toiminnan miehiä enemmän ovat.

Tekomiehiä ollahan, niin teherähän ku isäntä sanoo eikä niinku hyvä tulis. Ei kursaalla kun toimehen käyrään
ja mitä isoompee vika, sen suuree leka otetahan. Periksi ei anneta, kerrankin luulin notta olin vääräs mutta sitten huomasinkin että erehryyn.

Tätähän paljon kerrotaan ja totta se lie että millaanen on pohjalaanen miahuuskoe. Näinhän se:
Mennähän Ilimajoen krouvihin, otetahan kalja, nojatahan tiskihin ja huuretahan lipoosesti salin puolelle notta
"Paini ja pesäpallo on homojen lajit". Josseivat katto paikaalliset pöyrööksi niin saattavat nätysti kurmoottaa.

Ja palajonhan täältä on maailmalle lähäretty, Kaikki on katunnu jokka o lähtenny, ja nekin jokka on takaasin tullu.

Naiset täällä siunaaloo ja ihmettelee maailman mennoo. Viisaitakin ovat, elämää ymmärtäviä. Tämänhän on Antti Tuuri meille opettanut jotta viisaus asuu vanhoissa akoissa. Siinä ovvat kun miehetkin että eivät juuri vertauskuvien kautta puhu vaan suorahan sanovat kuinka asiat o.

Kuinka osaski? Kysyy eräskin ison taloon emäntä ku renki kuolivvuotehella alkuainehet luetteli.
Jännittää sano muurankin mumma ku ehroontaharoon kaffimerkkiä vaihto, isäntä siihen että se on makuasia sano Musti ku muniasa nuoli.
Ei ollu heleppua silläkähän nuorella emännällä kun naapurin mumma tuli vastasyntynyttä lastansa kattomahan, löi käsiänsä reisihinsä ja sano jotta on se niin isänsä näköönen, että aiva pahaa teköö.

Vielä tuli mieleeni malliesimerkki pohjalaisesta huumorista takavuosilta kun ei vielä lakeuksilla tiedetty mitä rasismi on.
Oli seinäjokinen komissaari  ladossa kattomassa kuollutta mustalaismiestä. Aikansa tuumailtuaan päätyi toteamaan notta on ollut erikoonen tapa tehrä ittemurha kun on seittämäntoista puukonhaavaa seljäs.

Usko tai älä?
,
Mutta niin on totta kuin että tässä käyskentelee itikoita Pohjanmaan lakeuksilla.

6 kommenttia:

  1. kiitos hyvin kirjoitetusta oikeesta asiasta, naurussa oli pitelemistä kun tätä tarinaa luki.

    VastaaPoista
  2. Muutaman pohjalaisen tunnen henkilökohtaisesti, jai he ovat pohjimmiltaan aika eriskummallinen ihmisrotu, Ja niiden puhettakin on hankala ymmärtää kun he sille päälle sattuvat sitä puhumaan (ei niin kovin kaunis murre, mielestäni)
    Okei, ihan mukavia ihmisiä ovat, mutta ei niitä saa ärsytääkään, koska pitkävihaisuus on lähes lopullista.
    Kiva kokonaisuus tämä oli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä havaintoja, varsinkin tuo että niitä ei kannata ärsyttää

      Poista
  3. Tuurin kanssa samma mieltä. Viisaus kytee vanhoissa akoissa. Ne ovat nähneet ja kokeneet lähes kaikki elämän kiemurat. Sanovat suoraan, mutta kukaan ei kuuntele. Hieno postaus :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista. Sitä jäin ihmettelemään että miksi vanhat akat olisivat viisaampia kuin vanhat ukot. Olisivatko uteliaampia, katsovat myös yksityiskohtia ja tarkemmalla silmällä?

    VastaaPoista