Kännykkä espanjattaren kädessä

Karun suomalaismiehen silmään espanjattaret näyttäytyvät erilaisilta. Jotain eksoottista, salaperäistä ja ripaus flirttiä niissä on, siis enemmän kuin pohjoisen kanssasisarissaan. Joskus aivan saattaa junttimaisesti unohtua hetkeksi tuijottamaan, jopa ottamaaan kuvan.
Ei niistä toisaalta tiedä, on sattunut minulle niinkin että kun on senjorita sattunut huomaamaan kuvaajan niin on saanut kauniin hymyn osakseen.

Tehdäkseni itseäni paremmin ymmärretyksi laitan tähän pari kuvaa, ikäänkuin edustavaa näytettä aiheesta.

On juhlan aika, sanovat sitä feeriaksi. Sööttejä ovat, salaperäinen elämä edessä.
Ilman kännykkää tuskin tulisivat nämäkään toimeen. Ilmeet puhuvat paljon.

Rouvat ovat musikantteja ja laulajia tauolla. Pitivät konseettia pikkuaupungin torilla. Ilmeet ovat mielenkiintoisia ja kännykkä mukana tässäkin.
Kun sanotaan että Pohjanmaalla viisaus asuu vanhoissa naisissa niin saattaa se parempi tieto Andalusiassakin olla heidän hallussaan.  Tuovat viisauttaan ainakin vuolaasti, sanat seuraavat toisiaan nopeassa tahdissa, käsien heilutus ja koko ajan vaihtuvat kasvojen ilmeet vahvistavat puheen vakuuttavutta.


Mitenkään tätä tarinaa ei pidä tulkita niin että aliarvioisin suomalaisen naisen hillittyä luonnetta. Ja kauniitakin ovat, puhumattakaan sisäisestä kauneudestaan ja ymmärryksestään ihmiselon koukeroista. Lempeästi tarpeen tullen muistuttelevat että ei elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Kun taas miehen mieli on maassa osaavat hienovaraisesti holhota ja ymmärtäen johdatella yli itsesäälin syöveristä.
Ja kaikessa tässä on heillä molemmat jalat tukevasti maassa ilman että mies sitä edes huomaa saati ymmärtää.

 Kiitokseksi pitkämielisyydestäsi mieleni tekisi tarjota makea mansikka.