Uppsala

Uppsalan vesitorni on komea ilmestys, varsinkin jos sattuu hienot iltapilvet taustalle

Taidetta puistikossa, estetiikkaa ohikulkevan silmän iloksi.
Herää kysymys että olisiko taiteilija käyttänyt innoittajanaan entista suomalaista suurhiihtäjää.

Uppsalan tuomiokirkko, valtakunnan kansallispyhättö.
Se on Pohjoismaiden suurin kirkko, 118 metriä pitkä ja yhtä korkea.

Kirkon kivettyä pihaa, ikivanha tammi elävöittää ja antaa varjoa.

Utelias turisti kurkistelee kirkon sisään

On kaikupohjaa papin saarnalle.
Mahtavat puitteet osaltaan auttavat kuulijaa hiljentymään, kuuntelemaan ja keskittymään..

Jyhkeä pää, kiveen hakattu kuusen katveessa.
Molemmille on ihmiskäsi antanut ilmiasunsa.

Säntillinen metsä

Vähäisenläntä joki virtaa Uppsalan halki.
Mukavasti se kuitenkin elävöittää kivistä kaupunkikuvaa.

Kasvun voimaa

Siinä ne sorsat, vesikivillä. Parempi pysyäkin sillä kohta alkaa sorsajahti

Olisiko huligaani vaiko humalikko nakannut pyörän jokeen. Pahasti on tehnyt hän.

Monta on ilmettä joella

Ihmisen tekemä koski

Joku on voinut pahoin. Liekö protesti aikamme materialismia vastaan?

Vetoomus sillan reunalla

Näin palkitsivat satunnaiset turistit itseään helteisen Uppsala kierroksen päätteeksi, sulattelivat näkemäänsä  kahvikupposeten ja paheellisten konditoriatuotteiden parissa. Mukava kuva noin ylipäänsä jäi
kaupungista mielen pohjalle. Sellaista mielikuvaa muistoksi että täällä on eletty ennenkin.