28.2.2014

Nähdä Rantsila ja jatkaa matkaa

Niin se on että taivaan tuulet ja ihmisen asiat kuljettavat meitä elämän varsiteillä milloin minnekin ja kulloin kunnekin. Omalla kohdallani sattui niin että helmikuun viimeisenä, Kalevalan päivänä kulkeuduin Siikajoen keskijuoksulla levittäytyvään Rantsilaan.

Rantsila on paikkakunta Pohjois Pohjanmaalla, liitetty muutama vuosi sitten kuntaan jota sittemmin on kutsuttu Siikalatvaksi. Liekö sitten liittynyt omasta halustaan vaiko joutunut pakotettuna, kalvava pelko paveluiden huononemisesta uhkakuvana, liittymään niin sitä en tiedä.

Sitäkään en tiedä onko mieron tie kohdannut kolmea kunnanjohtajaa, sihteeriä ynnä muuta virkamiestä kun kolme muuta kuntaa Rantsilan lisäksi yhteen laitettiin.

Runsaista soistaan ja paljoista kirkonkylää komistavista patsaistaan on Rantsila tunnettu.

Tässä muutama kuva Rantsilan citystä, harmaana päivänä otetut, mikä sopinee hyvin kylän imagoon.



No mutta itse Sandelshan se siinä korskean Bijou ratsunsa selässä.
 Suomen sodan viimeinen tuima taisto käytiin hänen komennossaan Rantsilassa


Snellman siinä koulupoikana opiskelee suomenkieltä. Vietti kesiään tätinsä
hoivissa kieltä opiskellen



Täällä on riittänyt soita kuokkia,
näiden sitkeiden tosimiesten muistoksi
on patsas pystytetty




Chrisfrid Ganander, Rantsilan kappalainen
1775 - 1790
Kuulu suomen kielen ja suomalaisen
kansanperinteen  kerääjä ja tutkija

Maamies peltoon pehmeään
kyntää kylvää siementään



Kaunis ja hillitty puukirkko, sopiva hartaan Pohjois Pohjanmaalaisen   kirkkoväen hiljentyä

Rotevatekoinen vaivaisukko
kirkon edustalla
Ikäänkuin kirveellä veistetty, leikitön on hahmonsa



Luukku vaivaisukon rinnassa on taideteos.
Jos tulee Guggenheim Suomeen uskon että haluavat mieluusti tätä näyttelyihinsä lainata.




Kaikilta osin ei nykyaika vielä
ole paikkakunnalle saapunut

Arkkitehtuuria ja tekstuuria kylän raitilta.
Hirsitalo henkii lämpöä ja mennyttä aika.

Nelostien varrella kylällä on iso lihamyymälä.
Poroa, hirveä ja sikaa monessa muodossa tarjola.
Koiralle ostin tuliaiseksi poron kylki- ja sääriluita,
ans kattoo miten suhtautuu tällaiseen eksotiikkaan
lehmänluihin tottunut kuonokas


Huumoria ja leikkimieltä

3 kommenttia:

  1. Jo on pienessä kylässä patsaita, taitaa olla patsastelijoiden paratiisi.
    Ja muutakin sieltä löytyi. Luukku sopisi hyvin Guggenheimiin - tai sitten ei :D
    Kivat kuvat laitoit esille.

    VastaaPoista
  2. patsaiden määrä yllätti minutkin. Kiintoisa paikka

    VastaaPoista
  3. Komeita patsaita ja kaunis kirkko, pidän kirkoista ♥
    Hyvää kevättä sinne ja antoisia kuvaushetkiä.

    VastaaPoista