Koira Kalajoen hiekoilla

Käyskelinpä koiran kanssa aamutuimaan Kalajoen hiekoilla. Eihän tänne hurtta saisi tulla, mutta oli niin aikainen aamu ettei täällä kukaan ollut, nähnyt. Sitäpaitsi kakatin ja pissatin koiran ensin paikallisessa mäntymetsässä karhunmarjojen lannoitteksi. 

Ja koirahan tykkäsi, kirmaili hullun lailla, teki äkkimutkia ja välillä pysähtyi nuuskimaan jotakin mielenkiintoista

K  I  I  R  E

Raippaluodon kyläsatama

Muutamia kuvia kotisatamastani Raippaluodon kylässä

Näitä kutsuvat paikallisella kielellä strandbodeneiksi. Aikanaan rakenettu kalastusvälineiden säilytystiloiksi.

Verkot olivat ennen itse tehtyjä, suuren työn takana. Olivat vajassa lukoilla hyvin suojattuja varkaiden varalta. Sellaistakin olen kuullut että ennen jos verkkovaras saatiin verekseltään rysän päältä kiinni niin ei suinkaan ilmoitettu poliisille vaan roimittiin kunnolla selkään porukalla ja rikos oli sillä sovitettu. Oli tällaisella tavalla ilmeisen ennaltaehkäisevä vaikutus.

Taustalla fiskari jonka kaltaiset takavuosina täyttivät sataman. Oli moottorina Olympia ta Wickström. Wickströmit olivat tunnettuja luotettavuudestaan. Ärjyvillä selkävesillä sanottiin että vain Luoja ja Wickström voivat auttaa.

Siellä siintää Raippaluodon komea silta, Suomen pisin, vähän reilu kilometri on sillä mittaa. 

Herranjestas että 300 hevosvoimaa vierasveneessä, ei liikahda aivan pienillä bensamäärillä tämä. Saattaa olla hankalaa myös verkonlasku tai pitkänsiiman kokeminen tämän kannelta.

Satamassa on myös mainio kesäravintola Arkken. Esimerkiksi katkarapu- tai metsästäjän leipä ovat aivan herkullisia siellä, myös meheviä pihvejä on tarjolla. Ja eväät on mahdollista huuhdella alas mainiolla Bock oluella, sitä on Vaasassa hartaudella ja taidolla pantu.

Tähän laituriin rantautui aikoinaan ammattikalastajia, minäkin takavuosina usein kävin ostamassa pyyntituoreita siikoja, sopuhintaan niitä möivät halullisille

Kaislikon reunalla myös oiva hiekkaranta uittaa lapsia

Poiketkaa ihmeessä tutustumassa satamaan jos tännepäin matkanne suuntautuu

Pari päivää mökillä

Sen kummemmitta esipuheitta, kuvia kesämökiltä

Isosiilikäs laskeutui märälle laiturille, kasteli siinä siipensä polo. Niin en minä tätä tunnistanut itse
googlella katselin perholle nimen

Verenhimoiset metsämiehet mokomat pystyttäneet lahtitornin mökkitontin takamaalle, no se ilo siitä on että pikkuvekarat mielellään kiipeilevät sinne

Mielikiveni kaislikossa

Tontin perälle olen piruuksissani rakentanut pöydän ja penkin, tämän enemmänkin
kuvittelen yksinkertaiseksi ite taiteeksi kuin paikaksi istua ja aterioida

Kuusikkoon rakensin asikani kuluksi takavuosina tällaisen monitoimirakennuksen. Että miksi rakensin oli että halusin nukkumis aitan.  Paikan jossa satunnainen yöpyjä voi aistia luonnon läheisyyden, äänet ja raikkaan ilman.

Herkkäuninen sattaa peljästyä kuusista katolle aika ajoin tipahtelevia käpyjä.
Alakerta on kerännyt sisäänsä epämääräistä rojua, toimii ikäänkuin varastona.

Ettei nälkä yllättäisi, eväitä kyökin seinällä

Tällaista näkyä on silmieni edessä istuskellessani korituolissa mökin seinustalla. Suomenlahtea se on.
Edessä olevassa kaislikossa pesi tänä kesänä silkkiuikku, viime suvena mustakurkku uikku ja heinäsorsa.
Aamuvarhaisina olen siinä nähnyt mm merihanhia, kurkia, joutsenia, telkkiä ym sorsia ja taivaalla
merikotkia ja joskus aina kalasääskenkin.

Koira vahtii ja murahtelee rantakaislikossa muljahteleville hauille

Näistä leikataan kakaroille putkia joilla puhaltelevat pihlajanmarjoja. Toisiaan, vanhempia ja koiraa ammuskelevat kun silmä välttää, toruttaessa näyttelevät viatonta

Sekava laiturin tienoo, tämä on kaukana tuunatuista ja hienostelevista huvila ja huussi ym TVn mökkiohjelmista. Siinä muun muassa pieni puuvarasto, kuhneamme ja kesäkeittiö. Muina miehinä aivan kursailematta kersat ja aikuiset viihtyvät tässä sekamelskassa.

Valtavan suuressa saunakuusessa tiaisen pönttö, ovat tikat ja oravat laajentaneet omin luvin lentoaukkoa, pitänee
vahvistaa pellin palalla.

Huusi, monitoimirakennus. Itse asian lisäksi oiva paikka katsella maisemia, meditoida tai
laatia ristisanatehtävää

Kettuja ei täällä ole kun on kaikki ketunleivätkin syömättä

Kesä kallistuu lopulleen, siitä merkkinä maisemiin ilmestyneet sudenkorennot, monen kokoiset ja väriset.

Kuvia Virosta

Tämä juttu on vähän kuin siellä täällä harhailevaa tajunnanvirtaa, kuvia ja löysää tekstiä ilman johtoajatusta, ikkänkuin keitetystä lampaanpäästä kuten lukioaikaisen matematiikan opettajani oli tapana sanoa kun oppilas yritti naamioida osaamattomuutensa höpisemällä niitä näitä asian tiimoilta

 

Tsaarinaikainen datsa. Siellä on aikanaan kartanonherra, satojen sielujen isäntä lomaillut, juhliaan pitänyt, votkaryyppejä naukkaillut välillä suolakurkkuja pureskellen. Sittemmin puhdasoppinen ja puoluetyössä ansioitunut politrukki hyvin ansaitsemaansa palkkiolomaa viettänyt, keräten voimia ankaraan kapitalismin vastaiseen työhönsä. Saattanut hänkin mielensä kevennykseksi tilkan laadukasta vodkaa yömyssyksi ottanut.

Hevosvetoinen pukukoppi, muisto menneiltä ajoilta

Ensin rakennettu kouluksi, sitten rajavartijoitten tyyssija ja nyttemmin hostelli Nina
Kordon. Ninan kylässä Peipsin rannalla.

Hylätty haaksi Peipsjärven rannalla, uskoisin että karua ja tarkoituksenmukaista  Neuvostoliittolaista
muotoilua ja toteutusta.

Moottoripyörä vanhempaa mallia, tyylikäs se on, jäykkä takapyörä, ei kannata tällä kuoppaisella
tiellä hurjastella muuten ilmeinen vaara ajautua tien oheen

Uhripuu, sittemmin kelottunut.
Kuresaaren nunnanluostarin mailla se seisoo

Hahmo pimeästä menneisyydestä. Narvan rajakaupungissa
seistä jökötti Hermannin linnoituksen pihassa viittilöimässä

Tuo on lie sonni, taiteilija tiivistänyt olennaisen, veistänyt
kiveen hahmon sielunsa pimeissä syövereissä hahmottelemastaan naudasta.
Siinä on kulmikasta alkuvoimaa ja rengas nenässä merkkinä ihmisen herruudesta.

Jälkiruoka 

Vielä hetkeä aikaisemmin tällä suurella lautasella oli puolisen kiloa
vahvassa valkosipulimarinaadissa maustettuja palasia sikaporsaan niskalihoista.
Söin suihini, kaikkia perunoita en jaksanut, röyhtäilin tuuheasti päälle
ja tunsin itseni ravituksi

Virossa asuu taiteellinen kansa,  myös puuta nävertävät toukat
luovat hienoja hieroglyyfejään aikansa kuluksi

Yllä Kuresaaren kreikkalaiskatolinen nunnaluostari. Arkkitehtuurin koukeroisuus ja monimuotoisuus
ehkä auttavat ihmispoloa iroittautumaan maallisista

Palmsen kirkon sivuovenkin kuvasin

Vielä uljaasti pystyssä seisovaan kelopuuhun veistetyt hahmot

Paikka on Palmsen keskusta

Suomenlahti nähtynä Narva-Joesuun hienolta hiekkarannalta  käsin.

Samalta  se näyttää kuin katselisi Hangosta merta etelätuulen vallitessa.

Ikkunakuvia, paikka on Käsmu

Viron viehättävässä Käsmun kylässä on museo, Kapteenin talossa. Vaikka kuinka paljon siellä on nähtävää, kannattaa poiketa sellaistenkin jotka museoita ylipäänsä välttelevät.

Seinät ovat paksut, kivestä tehdyt, ikkunoita on paljon, otin ja kuvasin ikkunalautoja.