Poimin tähän aikani kuluksi kuvia, irallisia, satunnaisia taannoiselta Lapin reissulta
 |
Että pysyisit kelkkoinesi oikealla tiella |
 |
Tuoksut vanamon ja varjot veen. No myönnetään että vanamot eivät kuvaa otettaessa tuoksuneet. |
 |
Tämä liihotteli hyvän tovin yläpuolellani, naukui kuin kissa, olisiko tuo olut piekana |
 |
Isolepinkäispoikue seuraili tovin matkaani, eivät ole laululintuja, pahaa meteliä pitivät |
 |
Maastoauto, käytöstä jo poistettu |
 |
Se on suomeksi puusee |
 |
Ja tällainen oli ilmava näkymä SKITTHUSin ikkunasta |
 |
Hieman kynsitulia isompaa valkeata syttymässä makkaranpaistoon, vastaa hiillokselle kärisemään |
 |
Yksinäinen öinen pilvi viipyili taivaalla |
 |
Kuollut hento pensas pystysuoraa harmaata kalliopaatta vasten
(oma suosikkini tämän bloggauksen otoksista)
|
 |
Noin neliömetrin suuruinen saari tunturilamessa |
 |
Teräväharjainen jäkälän koristelema paasi pilkistää esiin tummasta vedestä, jokunen kaisla pehmentää tunnelmaa |
 |
Sammal ottanut hieman tavallisuudesta poikkeavan tavan kasvaa |
 |
Kirkkorekikö lie, seinävierellä kesäteloilla |
 |
Laitettu venho vanhuuden lepoon metsänlaitaan kuivalle maalle |
 |
Linnunpoika varvikossa, ei se vielä osannut lentääkään |
 |
Joskus menee kieli solmuun, tässä on koivupuu pohtinut minnepäin kasvaisi |
Jos saaren saisin - vai miten se laulu menikään. Tuo olisi ehkä vähän liian pieni, siellä ei mahtuisi edes lokoilemaankaan.
VastaaPoistaTykkään tällaisista yksityiskohdista, niitä on kiva katsella, ja ajatella kaikkea, mitä on kuvan ulkopuolella.
Hyviä osumia! Onkohan tuo koivunvitsan vääntäjä palannut vuosien päästä katsomaan tekelettään? Joskus on tullut itsekkn törmättyä ihmiskäden muotoilemiin koivuihin, muttei näin mutkuraiseen.
VastaaPoistaNuorena on vitsa väännettävä että vanhempana voi nähdä tekojensa seurauksia
Poista