Mielipolulla kevättä katsomassa

Mielipolkuni tämä on, ennenkin tänne kuvia sen varrelta laittanut. Taas kerran piti koiran kanssa käydä tarkastelemassa kuinka kevät edistyy.

Kuuluisampaa runonlaatija mukaellen:

Kukat rentukan ja varjot veen,
niistä itselleni laulun teen
jne 

Koira karvakuono tietysti mukana, nauttinee vielä itseänikin enemmän näistä retkistä

Pari laulujoutsentakin kunnioitti matkaani
äänekkäällä ylilennollaan

Täällä asuvat metsätontut, menninkäiset ja huokailee metsän henki

Aarnimetsää

Hurtta juoksee aina satakunta metriä edelleni ja jää sitten odottamaan, katsomaan että
tullaankos sieltä

Merenkurkun hyiset aallot rannan kiviin lipsuttavat

oikeasti horisontti oli vaakasuorassa

Kääpä ja sen
poikanen

Metsälammen rauhaa

  

Orastavaa kevään vehreyttähän siinä

Koira on selvästikkin vetänyt vainua jostakin

Rentukat ja pitkospuut

Hyvä on samoojan astella
kun on polku raivattu,
hyvin merkitty ja matkassa
reipas mieli, kaukana
kiireinen maailma