1.9.2014

Aamun usvaa ja heijastuksia

Varhain kesän viimeisenä aamuna mökillä koettua.  Kesähän on kesä-, heinä- ja elokuu, näin olen lapsena ja kansakouluaisena oppinut enkä mielikuvaani muuksi muuta. Nyt juuri, syyskuun ensimmäisenä päivänä on syksy, nämä kesän kuvat muisto vain.



Hirveän aikaisin en kuitenkaan liikkeellä ollut koska aurinko ennättänyt jo noin korkealle




Polttamista odottava risukasa ja hirvestäjien mestauslava aamun usvassa


Ruvikko on jo aistinut syksyn läheisyyden



Aika pian se usva haihtui. Tyyntä on, kaunista ja hiljaista


Heijastuksia



Siinä se kivi - vesikivi. Tiiran ja kalalokin paikka. Mukavasti veden väreily muokkaa kuusien heijastukset.
Paikan päällä katsottuna kuin elävä taulu.







Laiturin alla, vedenrajassa, valot vedestä leikkivät kivien pinnalla


3 kommenttia:

  1. Kaunista oli kesän viimeisenä päivänä. Hienot heijastukset!!
    Syksyn alkuahan tämä jo on, ei siitä mihinkään pääse.

    VastaaPoista
  2. Samanlaiset opit olen minäkin aikoinaan koulussa saanut :) Tänään on siis syksyn ensimmäinen päivä.
    Upeita kuvia olet ottanut kauniista maisemista ja tosi hienoja nuo heijastukset!

    VastaaPoista
  3. Sama juttu, en millään voi käsittää, että ihmiset (jotkut) puhuu syksystä jo elokuussa, kun on hiukka viileämpää ja pimenevät yöt (eihän aina voi olla juhannuksen aikaa :) Eli tänään alkoi syksy, ja se puolestaan voi sitten olla lämmin tai sateinen tms mitä tahansa laatuaan.
    Kuvasi on oodi kesälle, ja ihanat nuo heijastuksr.

    VastaaPoista