Yksinäiset

Runoilija V.A. Koskenniemi aloittaa tunnetun runonsa ihmispolon yksinäisyydestä näin:

Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin

Tämän runon innoittamana katselin tähän aikani kuluksi kuva albumeistani  muutamia joiden

aiheena on yksinäisyys

Yksinäinen puu kasvaa
autiolla saarella

Kiltin näköinen pieni poni odottelee tyynen
rauhallisena isäntäänsä saapuvaksi

Tällä yksinäisellä orvokilla on todella karu kasvumaa. Pienen sivukujan keskellä,
betonirappujen kolossa se kukoistaa. 

Kukkiva puu,
kukat se tekee ensin
ja sitten vasta lehdet

Vain yksi Puu

Saattaa olla että hän nauttii yksinäisyydestään, ehkä jopa hakeutunut eroon hälystä ja kiireestä

Vuoren puu, rautatammi, yksin on

Oli valtava pusikko isoja takiaisia mutta ain yksi kukka, siinä tämän kuvan yksinäisyys

Ikäänkuin vaihteluksi yksinäiselle ololleen, näin kuvitelin, tämä kastanjapuun alla
seisoskeleva nauta seurasi tarkkaavaisena ohikulkuani.

Kadun asfaltin kukat, kaksin kukoistavat kovassa maassa, iloksi ohikulkijan silmälle

Lie patsaan veistäjän ajatuksena on ollut kuvata  seesteinen yksinäisyys. Istui vanhan mahtirakennuksen
unohdetussa, villiintyneesä puutarhassa valtavan suuren puun varjossa Sanlucarin kaupungissa Espanjassa.