Sumu, tammikuun 1. päivä

Päiväkävelyllä vuoden 2014 ensimmäisenä päivänä Raippaluodossa. Päivä oli lämmin ja sumuinen, ilma hyvää ihmisen hengittää.

Ankea, lumettoman talven sää ja polkuni varrella rakennusten rauniot, hylätyt talot aiheuttivat lievää alakuloa.

Äskettäin purettu (raiskattu) talo, ihmisten koti, yksi kylän vanhemmista.
No postilaatikot kielivät että lähistöllä sykkii kuitenkin elämä.



Edellinen talon jäännös päädystään päin nähtynä. Pahan näköiseksi törkykasaksi on purkaja paikan jättänyt.
Ei kunnioituksen häivää entiselle elämälle, kuin peittämättä jätetty hauta.

Kaksi entistä ulkorakennusta, liekö olleet navetta, lehmien koto ja lato talven heinille.

Näin puree ajan hammas kun ei ihminen ole toppuutelemassa

Haikeudella mielikuvitus askartelee kuvitelmissaan millainen hyörinä tämänkin ladon tienoilla on menneinä vuosikymmeninä vallinnut.

Matka kohti rantaa jatkuu pitkin metsäpolkua. Etualalla tosin entistä metsää josta puut on poistettu.
(ei se maa oikeasti vasemmalle vietä, kuvaajan moka)

Rannan kaislikkoa ja rantavajoja (strandboden).  Parikymmentä vuotta sitten tässä lainehti meri.

Tuulella tämäkin kaislikko vienosti suhisee. Joitakin vuosia sitten tässä vielä pesi mustakurkku-uikku.

Kylän raittia, yksi monista. Ruohokin viheriöi.