Mökkipaikkaani katsasteltiin, miten on taven jäljiltä maat ja rannat. Ihan olivat kuin aikaisempinakin vuosina.
Se näissä kevätviikoissa on hienoa että on lintuja ja laulavatkin. Rannassa pesi sinisorsa, pöntöissä tiaisia ja kirjosieppoja. Räystäs- ja haarapääskyt katselivat pesänpaikkoja terassin katon alta. Peipposet pitivät konserttiaan.
Lokkeja, tiiroja, merikotkia, mustakurkku-uikku pari, merihanhia, telkkiä, tukkasotkia, taveja, niitä näin.
 |
Raja-aita on kaatunut ja maatunutkin. Siellä naapurin salaperäinen aarnimetsä. |
 |
| Vedenpinta alhaalla pohjoisrannalla, pohja siellä siintelee. |
 |
| Rannan nurmea kaislikon ja metsän välissä |
 |
| Koiran kevätiloa |
 |
| Mökkiuonnon tarkkailija, mitä karvaisempi ötökkä sen mielenkiitoisempi |
 |
| Uimasta tulossa - hyisestä vedestä, koirat valvovat vesialuetta |
 |
| Leppäpuinen hiillos siitä kehittyy makkaroita käristää |
 |
Kalojen liikkeitä tarkkailevat, koirat vartioivat että sääntöjä noudatetaan |
 |
Mitä lie etsineekin hurtta |
 |
Tikka nokkinut, ketunleipiäkin jo pilkistelee |
 |
Mökkilahtia, ei ole vielä uusi meriruoko noussut |
 |
Merivesi kelpaa sille juotavaksi janon yllättäessä. Ennen muinoin kalastajatkin näillä vesillä
keittivät kahvinsa meriveteen |
 |
Törröttää tällaisia
talven jäljiltä rannassa |
 |
Tyrnin silmut pullistelevat, hapanta mehua tiedossa syksyllä
|
 |
Kotimatka edessä, koira katselee haikeasti mieluista mökkirantaa. Jos itse saisi valita niin kaiket kesät
mökkitontilla elelisi koiranelämäänsä |
