Sain juuri ikäänkuin jälkijunassa luettua Liksomin Rosan "Hytti numero 6", finlandiavoittajan parin vuoden takaa. Joskus koittanut jotain Liksomia lukea mutta en oikein ole päässyt sisään. Mutta tämä kirja vei mennessään. Ehkä jo perusteemakin, matkalla olo, sopi tilanteeseen kun tässä nyt Eurooppaa ajellaan.
Ihmetellään ilmoja, maisemia,taloja, makuja, tapoja ja vaikka mitä. Monenmoisia elämyksiä kirja tarjoaa, suuria ja pieniä viisauksia, hienoa luonnon maalailua, taitaa se olla aivan erityinen Liksomin lahja tämä ympäristön kuvailu omintakeisella tavallaan.
Surumieltä mutta kuitenkin kaunista vaikka paljolti pyöritään yksilön ja yhteiskunnan komentotalous) rappion tiimoilla. Karskia hempeyttä, välillä kaunistelematonta kieltä, paljon pieniä tarinoita, päähenkilöiden elämänkaarien koukerot, kaikkea tätä parisataa väkevää sivua. Veret paikoin seisauttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti