Rokua

Tänään ollaan Rokualla kansallispuiston tuntumassa, tihkusateessa, hapekasta mäntykankaiden ilmaa hengitellen.

Tällaista on täällä metsä. Jäkälää kasvavaa mäntykangasta. Jääkauden jäljiltä kumpuilevaa.

Saarisen lammen kota. 

Ei pääse täällä eksymään, reittejä riittää monenmittaisia. Itse  samosin  peninkulman verran.

Näkyykö metsää puilta? Sata vuotta ja tässä humisee komea hongikko.

Olisi täällä porolla olot, jäkälää riittää. Vain kohtuullisesti itikoita, karhut ja sudet harvassa, kotkia ja ahmoja ei nimeksikään.
Tarkkasilmäinen luonnonystävä näkee surukseen kuvassa raiskion, rahanahnaudessaan on ihminen muuttanut puut mammonaksi tällä kohtaa.

Poronkin toki näin mutta aitaukseen se polo oli teljetty.