Markkinahumua Köklotin pienessä kylässä

Köklot (Kaukaluoto) on pieni kylä maan ääressä, meren rannalla Vaasan luoteispuolella. Siellä elelee onnellisena noin neljäkymmentä asukasta puhtaan, merellisen luonnon helmassa. Sähköt saivat vasta 1957 ja tien 1975, sitä ennen oli liikuttava venekyydillä.

Järjestävät siellä kyläläiset kesäisin ja syksyisin markkinat, useampana suvena olen siellä käynyt. Kahvit juonut, ostanut jonkun arvan, leipää ja pullia sekä savusiian. Tänä kesänä söin myös grillatun villisikamakkaran, hyvä se oli, vähän olin erottavinani riistan makua.

Täällä faktaa Köklotin kylästä: http://www.korsholmsskargard.fi/index.php?tocID=409&sprak=fin

Kylä lienee sata prosenttisesti ruotsinkiellinen

Vaikka olin paikalla heti kun happening alkoi oli siellä
jo runsaasti väkeä, lie kaikilla huoli että parhaat palat
olisivat jo menneet jos viivyttelee

Markkinapaikkana toimi kylätalo ja sen pihamaa. Talo on toiminut aikaisemmin kouluna.

Leipiä ja makeita leivonnaisia kaupan

Maistiaisia, omatekemiä

Kesäaika kun on, leikkasi turkiskauppias saksilla lampaantaljan kiharoita vähän lyhyemmiksi

Arpakauppa kävi vilkkaana useammassakin pöydässä

Käsitöitä, taidolla ja hartaudella tehtyjä

Koulu lopetettiin vuonna 2000, tässä viimeinen luokkakuva, luokat 1 - 6. Tässä sentään 5 oppilasta,
vähimmillään heitä oli 3.

Kahvia ja herkullisia viinereitä oli myynnissä
koulun entisessä keittiö-ruokasali huoneessa

Näitä ostin 10 kappaletta, yhden sain vielä lisäksi
kaupantekijäisenä. Ai että olivat hyviä, kahvin ja
maidon kanssa pistelin poskeeni parissa
päivässä

Jos näillä nurkilla ajelette niin poiketkaa ihmeessä paikalla, kylältä tie jatkuu vielä viitisen kilometriä Norskatin kylään ja satamaan, laitan sieltä myöhemmin jonkun kuvan näytille mös.

Mustialan kartano Tammelassa, hakkapeliittamarkkinat

Itse Kustaa Vaasa suuressa viisaudessaan perusti vuonna 1556 Mustialan kartanon Tammelan pitäjään, lounaiseen Hämeeseen. Moninaiset ovat olleet vaiheet ja meno kartanomiljöössä, mainittakoon että siellä tapahtui agronomien koulutus aina vuoteen 1908 asti.

Niin sattui että kiertävää elämää vietäessäni osuin paikalle kun menossa olivat siellä Hakkapeliittamarkkinat.
Perinteinen  vuosittainen tapahtuma 400 vuotta vanhassa hengessä.

Jos joku ei sattuisi tietämään kuka on hakkapeliitta niin sanonpa että oli hän 1600 luvun sotaurho, väkisin kruunu näitä otti talonpoikaistosta tappotöihin Saksanmaalle. Hyökätessään karjuivat sotahuutonaan "hakkaa päälle",  hurjia ja sisukaita olivat, sitä nimi hakkapeliitta. Tammelan kirkon kupeella on hakkapeliitta-muistomerkki, sinne kokoontuivat muinoin miehet ennen ulkomaan matkaansa.

Markkinahumua

 

Luutamummo tähyilee potentiaalisia asiakkaita

Arvon matamit, parempaa väkeä, esittelevät itseään köyhemmälle kansalle

Kuninkaan vaunut

Munkkikin siellä kierteli, ehkä mielessään
maallista menoa ja materian palvontaa
latinaksi mutisten kauhistellen

Kiertelevä kahvikauppias, Lounaisessa Hämeessä sanovat kahvia kahveeksi. Päihtyneestä henkilöstä sanottiin että se vähän kahveesa.
Sellisti sulostutaa ilmapiriä kitkuttelemalla asiaankuuluvasti ikivanhoja luuttuetyydejä sellolle sovitettuina.

Tänä vuonna juhlaa kunnioitti itse Kustaa toisen Aaolfin inkarnaatio. Eukkonsakin oli suuressa laupeudessaan ottanut käsipuoleensa. Komea pari, mutta olisi vaan pysynyt hän kotonaan maansa hyvinvointia ja maailmanrauhaa rakentamassa, 

Aivan ihastuttavat syytinkiläiset eli ruotimummot paransivat maailmaa sydämiensä kyllyydestä.
Jos asuu Pohjanmaalla viisaus vanhoissa naisissa (näin ainakin Antti Tuuri väittää) niin eivät jää huonommiksi nämä hämäläiset kolleegansa, ihan tasantarkkaan tietävät kuinka pitäisi elämän soljua että hyvä olisi. Kiitos ja kunnia heille.

On kokki laittanut kokonaisen sian vataaseen kypsymään. Riittää siitä isommallekin väelle syödä.

Kiiteltävä nuorisoseura Auraa näistä hienoista kekkereistä, myös toimittavat ansiokasta, perinteistä kesäteateria Tammelan Rauhaniemessä. Virtaa riittää näissä ihmisissä.

Tässä keräilevät ansaittuja abloodeja ja kiitoksia Auran
naiset Suomenhevonen näytöskapaleen johdosta.
Hattua heille nostan.

Saaristolaismarkkinat Bergöössä

Sitä tuli tänään käytyä markkinoilla, Bergön saaressa, kalasatamassa kesämarkkinoilla. Eksoottinen paikka tämä Bergön saari Maalahden kunnassa Vaasan eteläpuolella. Karut ja kivikkoiset ovat vedet. Ruotsia siellä puhutaan. Bergön kylässä monimuotoisia pihoja ja taloja, mukava niitä oli ihmetellä. Uskoisin että täällä asuu omissa oloissaan onnellinen kansa, näin ainakin kesäaikana.

Ostin savusiian, 8 savukala pirugasta, ja yli puolimetriä pitkän kääretortun.

Lossilla sinne seilataan, Bergööseen

Markkinapaika kalasatamassa

Juuri myöhästyin, viimeiset mansikat menivät nenäni edestä

Puun veistämisen ja maalaamisen mestari myhäilee myyntipöytänsä edessä

Lintujakin oli myynnissä yhden lintukirjallisen verran

Näillä vesillä on rikottu epälukuinen määrä perämoottoreiden propeleita

Lohi, mallia ISO

Savusiikoja, yhden ostin, oli niin hyvä että kielen
meinasi mennessään viedä.

Pietaryrtti eli nappikukka viihtyi kuivalla parkkipaikalla

Ukkosta ilmassa kotimatkalla lossia odotellessa

Karua mutta kaunista Merenkurkun luontoa ihmissilmän katsella

Pärnu, markkinahumua ja käärmekeittoa

Pärnussa tuli taas kerran käytyä ja mikäs siinä, ohikulukumatkalla vain tällä kertaa.

Näitä hienoja kukkaistötteröitä oli kaupunki turistien suosimille paikoille asetellut silmien iloksi. Oli niitä muunlaisiakin, katuvalopylväissäkin runsain määrin killumassa. Kenellä on silmää kukkien kauneudelle hän nauttii, ihastelee, unohtaa kovan arjen ajoittaisen rumuuden.

Tämä pihapiirihän on keskellä Pärnun
vanhaa keskustaa, satojen ja taas
satojen valokuvauksen harrastajien
korteille tarttunut.

Uninen kissa äskeisen kuvan pihassa. Eihän tätä voinut kuvaamatta ohittaa niin pikkulintuja
syöviä kissoja jahtaavien koirien ystävä kuin olenkin.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

Oli Pärnussa entisaikojen hengessä Hansapäivät meneillään

Makkarakauppias. Ehdoksi että ostan makkaran sanoin että kuva pitäisi
saada ottaa.  Heti suostui  hän ja kaupat tehtiin.

Saippuakauppias, tämä on salaa otettu kuva.

Hän myi, tämä patalakki, kovertimia joilla kätevä ihminen voi vuolla itselleen kuksan
tai puurokauhan tai sitten haavan sormeensa. 

Viherihmistä Pärnussa ihastuttaa ennen kaikkea muuta kaupallista ja humua tämä paljo vihreys. Riittää puistoja ja näitä Suomessa  harvinaisempia satoja vuosia vanhoja jaloja lehtipuita.
Hyvä on hengitää ja puuvanhusten voimaa, voimaantua halailemattakin, herkkämielinen voi
kuvitella puiden hymisevän tarinoita menneiltä ajoilta.

Kassapäillä impyeillä oli tavattoman kaunit kalotit päissään. Valmistautuvat tässä kansantanssiesitykseensä pienen jännityksen vallassa. No hyvinhän se karkelo meni, vauhtia ja iloisia ilmeitä riitti kun alkuun pääsivät. 

Tässä valmistuu markkinoiden erikoisin ja himotuin ruoka. Suurten metsien maassa, Suur Munamäessä lähellä setunkaisten asuinsijoja vuosisatoja pieteetillä keitetty kääärmekeitto. Maukasta, ravitsevaa jo runsaasti kivennäis- ja hivenaineita mukana.  Nämä emännät eivät Michelin tähdistä perusta.

Tämä parimetrinen turjake oli
humussa markkinamestarina

Tässä dokumentoituna toinen tekemäni kytkykauppa. Kerrassaan herttaiselta koru-

taiteilijalta sain lämpimän hymyn kun lupasin ostaa killuttimet molempiin korviin (en omiin lehviini vaan armaalleni) ja kehuin vuolaasti ja monin sanakääntein luomiaan korvakoruja kauniiksi ja muotokieletään omaperäisiksi.