Mielipolkuni tämä on, ennenkin tänne kuvia sen varrelta laittanut. Taas kerran piti koiran kanssa käydä tarkastelemassa kuinka kevät edistyy.
 |
Kuuluisampaa runonlaatija mukaellen: Kukat rentukan ja varjot veen, niistä itselleni laulun teen jne |
 |
Koira karvakuono tietysti mukana, nauttinee vielä itseänikin enemmän näistä retkistä |
 |
Pari laulujoutsentakin kunnioitti matkaani äänekkäällä ylilennollaan |
 |
Täällä asuvat metsätontut, menninkäiset ja huokailee metsän henki |
 |
Aarnimetsää Hurtta juoksee aina satakunta metriä edelleni ja jää sitten odottamaan, katsomaan että tullaankos sieltä |
 |
Merenkurkun hyiset aallot rannan kiviin lipsuttavat oikeasti horisontti oli vaakasuorassa |
 |
Kääpä ja sen poikanen |
 |
Metsälammen rauhaa |
 |
Orastavaa kevään vehreyttähän siinä |
 |
Koira on selvästikkin vetänyt vainua jostakin |
 |
Rentukat ja pitkospuut |
Hyvä on samoojan astella
kun on polku raivattu,
hyvin merkitty ja matkassa
reipas mieli, kaukana
kiireinen maailma
